Esimiehet ovat puun ja kuoren välissä. Pitäisi pystyä ymmärtämään johtoa ja työntekijöitä. Pitäisi toteuttaa johdossa määritettyjä päätöksiä ja uudistuksia myös silloin, kun ne tuntuvat itsestä toimimattomilta tai vääriltä. Pitäisi ottaa vastaan ja pystyä käsittelemään työntekijöiltä tulevaa muutoskritiikkiä ja -vastarintaa.
Uudistukset näyttävät vievän kehitystä eri suuntiin
Kaiken lisäksi asiat eivät tunnu etenevän samaan suuntaan, vaan tuntuu ennemminkin siltä, että ne muodostavat vain entistä kaoottisemman kokonaisuuden. Tietojärjestelmien kehittäminen palvelee eri tarkoitusta kuin uusi organisaatiorakenne. Asiakaspalvelua pitäisi parantaa, mutta talossa on sääntöjä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä tekijöiden kesken. Tässä todellisuudessa elävät pystyvät kertomaan useita ja kuvaavia esimerkkejä siitä, miten esimiehen tehtäväksi jää toteuttaa mahdottomia asioita. Samalla monet esimiehet tekevät työntekijöiden rinnalla perustyötä.
Monet muutospäätökset ovat pitkään keskeneräisiä ja eri vaiheissa olevia muutoksia on jatkuvasti. Esimies ei voi jäädä odottelemaan, että asioihin saadaan varmuus. Odottelu halvaannuttaa kehittämisen. Pienistä ja isoista asioista pitäisi pystyä tunnistamaan ne, joihin kannattaa käyttää eniten aikaa, tiedottaa usein ja käsitellä henkilöstön kanssa kunnolla.
Olemassa olevan parantamista ja kehityksen juonen edistämistä
Esimiehen työssä on monta ulottuvuutta, joita pitäisi pystyä hallitsemaan yhtä aikaa. Nykyistä toimintatapaa täytyy parantaa jatkuvasti, sujuvoittaa olemassa olevaa prosessia, kehitellä entistä toimivampia käytäntöjä. Työntekijöiden osaamisesta on huolehdittava, jotta sujuva työskentely on mahdollista.
Olemassa olevan parantaminen ei ole kehittämisen ainoa ulottuvuus. Esimiehen on tarpeen välillä miettiä, onko työssämme menossa jokin suurempi, tekemisen tarkoitukseen ja logiikkaan liittyvä työkonseptin muutos, juonen käänne. Onko se asiakkaidemme ongelma, jota ratkaisemme, pysynyt samana vai kenties muuttumassa? Tai onko se, miten hahmotamme asiakkaidemme ongelmaa muuttumassa? Ja millaisella tekemisen tavoilla tulevaisuudessa ratkomme asioita? Suunnan ja juonen ymmärtäminen auttaa suhtautumaan yksittäisiin muutoksiin, pieniin ja isompiin. Kun suunta on selvillä, eivät jatkuvat muutokset tee esimiestyöstä tempoilevaa, vaan yksittäisuudistukset ovat osa kokonaisuutta.
Olen ollut mukana työterveyshuollon kehittämisessä. Työterveyshuollon tehtävänä on aiemmin ollut huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hoitaa sairauksia. On tutkittu työpaikan altisteita, melua ja pölyä. Monissa työterveyshuolloissa on havahduttu siihen, että vastaanotoille tulee potilaita, joiden ongelmat kietoutuvat työpaikan tilanteeseen. Ne eivät enää olekaan vain työntekijöiden sairauksia tai uupumusta. Ilmenevät kyllä usein sillä tavalla. Ilmiongelmien taustalta löytyy usein monenlaisia pidempiaikaisia tai hyvinkin äkillisiä ja dramaattisia muutoksia työssä. Onko siis työterveyshuollon toiminnan tarkoitus muuttumassa? Mitä asiakkaan ongelmaa työterveyshuolto pyrkii ratkaisemaan tai mitä sen pitäisi pyrkiä ratkaisemaan?
Työntekijät mukaan kehittämiseen
Työn tarkoituksen muutokset tuovat esimiehelle uudenlaista haastetta. Haasteena on erityisesti saada työntekijät mukaan muutoksiin ja kehittämään omaa työtään. Sen lisäksi että parannamme päivittäistä tekemistä, meidän pitää yrittää selvittää, onko työssä meneillään jotain suurempaa muutosta. Mitä johto oikein ajaa takaa muutoksilla, jotka lattiatasolla näyttäytyvät joskus järjettömiltä? Onkohan taustalla kuitenkin jokin järki? Miten minä esimiehenä voin auttaa kokonaiskuvaan näkyväksi tekemistä, jotta yksittäisistä muutoksista tulisi työntekijöille merkityksellisempiä?
Millaisia osaamisen ja oppimisen haasteita eri työntekijöillä on käsillä nyt ja tulevaisuudessa? Miten varmistan, että kukaan ei putoa kärryiltä? Miten voimme työpaikalla samanaikaisesti sujuvoittaa ja parantaa olemassa olevaa työtä ja huolehtia uuden työkonseptin kehittämisestä? Miten toteutamme muutosten käytännön suunnittelua henkilöstön kanssa? Kenen pitää oppia ja mitä?
Tässä tekstissä on aineksia muun muassa keskusteluistamme kollegani Heli Ahosen kanssa. Näitä ajatuksia olen tähän törkeästi, mutta hyvässä tarkoituksessa varastanut.
Aiheeseen liittyvää blogissa:
Kehityskelpoinen 
Joku viisas on sanonut, että kyky nähdä suuria asioita ja taito tehdä pieniä asioita voisi olla lähtökohtana tähän?
Kyllä, suurikin lähtee pienestä, ne ovat tavallaan yhtä ja samaa.